20. osa - Intohimoa

Kaikessa hiljaisuudessa Beatrixin paino oli noussut huomattavasti ja se ahdisti naista suuresti. Hän oli alkanut pukeutua löysiin vaatteisiin, jotka eivät näyttäisi mitään. Ainoa, jolle hän oli osan tästä ahdistuksestaan purkanut oli hänen äitinsä, Annie.

Niinpä Annie päätti raahata Beatrixin kuntosalille, hänellä oli omat suunnitelmansa tämän varalle. Kiroten Beatrix marssi juoksumatolla ja käskytti äitiäänkin tulemaan kuntoilemaan.

"Mä tässä vähän punnerran..." Annie vastasi hymyillen itsekseen.

"Äiti hei, sun piti treenata mun kanssa!"

"Joo kulta, jatka sinä vaan, mä meen vähän tohon", Annie vastasi hieman hajamielisesti ja katseli kuin etsien jotain. Beatrix mietti jo, että oliko hänen äitinsä kehittänyt dementian tai jonkun muun kamalan vanhuuden sairauden.

Beatrix kaatui ja löi päänsä, jonka jälkeen hän luovutti ja siirtyi äitinsä perässä keskustelemaan joidenkin tämän tuttujen kanssa.

"Annie!" Roman hihkui innoissaan, mutta Annie vain hyssytteli miestä.

"Kultaseni, haluaisin sinun tapaavan erään. Tässä on Marcel", vanhempi nainen sanoi Beatrixille ja osoitti vieressään seisovaa miestä.

"Öh, moi?" Beatrix sanoi ja yritti hymyillä miehelle.

"No hei vaan, äitisi on puhunut susta paljon", mies sanoi erittäin flirttailevasti ja ollessaan se epäromanttinen sim mitä hän oli, hän oli sulaa vahaa miehen edessä heti.

"Totaa, ei varmaan kaikkea kannata uskoa, mitä mutsi on musta puhunu, tai siis tietty jos vaan hyvää niin..."

"Rentoudu vähän", Marcel naurahti ja kosketti lempeästi Beatrixin olkaa.

"Heh, niin, mä tota..."

"Haluaisitko sä antaa mulle sun numeron?"

"Joo siis, mun numero on..." Beatrix kaivoi puhelimensa esiin ja luetteli numerot.

"Kiitos, muru, mä soitan sulle", Marcel sanoi ja katosi asiakkaan luokse. Mies oli töissä tällä nimenomaisella kuntosalilla.

**

Kaikessa hiljaisuudessa kaksoset olivat kasvaneet lapsiksi. Charlize kasvoi kuin kasvoikin introvertin luonteen omaavaksi nuoren naisen aluksi. Hän viihtyi parhaiten omissa puuhissaan ja kinasteli usein kaksoissiskonsa kanssa. Cedrikin seurasta hän piti kovasti ja he olivatkin hyviä ystäviä.

Calliope taas oli edelleen hyvin tyttömäinen ja luonteeltaan reipas ja aktiivinen pieni sim. Hänestä oli kasvanut pieni tiuskija, joka oli jatkuvasti huonolla tuulella. Beatrix epäili vahvasti sen johtuvan siitä, että heidän isänsä oli poistunut heidän elämästään niin, että tytöt juuri ja juuri muistivat tämän. Beatrixia kammotti ajatus siitä, että pian tytöt vaatisivat isänsä tapaamista ja Beatrix joituisi kohtaamaan miehen.

**

Cedrikille oli ostettu takapihalle jättikokoinen teleskooppi. Poika rakasti tutkia avaruutta ja oli vakaasti sitä mieltä että hänestä tulisi vielä astronautti. Hän halusi oman raketin ja matkustaa Sixamiin jonain päivänä. Beatrix kauhisteli ajatusta, että hänen poikansa menisi avaruuteen, varsinkin kun Cedrikin syntymäpäivälahjatoive oli itse rakennettava raketti takapihalle.

**

Marcel piti lupauksensa ja soitti pian Beatrixille ja pyysi tämän kuppilaan Windenburgissa kanssaan. He jumahtivat juttelemaan pihalle. Beatrix tunsi olonsa kovin epämukavaksi hellemekossaan, joka paljasti ihan liikaa hänen mielestään. Vaikka Marcelin kiinnostus hiveli hänen heikkoa itsetuntoaan kovin paljon, häntä hävetti oma itsensä tämän edessä. Marcel kun oli kuitenkin urheilullinen sim ja hyvässä kunnossa.

"Sä näytät todella kauniilta tänään, Beatrix", Marcel lausui koruttomasti ja katsoi nuorempaa naista silmiin. Beatrix vältti miehen katseen ja punastui railakkaasti.

"Enhän mä nyt..." hän mumisi.

"Älä koskaan epäile mun sanoja, mä olen suorapuheinen mies", Marcel sanoi määrätietoisesti ja tarrasi Beatrixin käteen kiinni.

"En mä epäile, mä vaan..." nainen aloitti, mutta ei saanut lopultakaan enempää sanoja suustaan, sillä Marcel hivuttautui entistäkin lähemmäs.

"Beatrix, mä tiedän, että tää voi kuulostaa vähän karmivalta, mutta mä muistan kun mä näin sut kun sä olit teini-ikäinen teidän talon edessä. Mä olen tuntenut sun äidin kauan. Mutta kun mä näin sut, mä tiesin, että jonain päivänä mä vielä tekisin susta mun vaimon."

Näistä sanoista hämmentyneenä ja rohkaistuneena Beatrix painoi huulensa miehen huulille, joka yllättyi hieman naisen yht'äkkisestä rohkeudesta. Suudelman loputtua Marcel tarttui uudemman kerran Beatrixin käteen ja johdatti naisen kanssaan baarin vessaan.

Marcel veti Beatrixin lähelleen lukittuaan oven ja nosti tämän toisen jalan lantiolleen suudellen naista samalla vaativasti huulille. Hän halusi Beatrixia, oli aina halunnut eikä hän kestäisi enää sekuntiakaan ilman naisen kosketusta paljaalla ihollaan. Beatrix vastasi Marcelin kaipuuseen, siitä oli hyvin kauan, kun mies viimeksi oli koskenut häneen, saati sitten näin intohimoisesti. Hänen kehonsa värähteli Marcelin kosketuksesta ja hän kiersi kätensä miehen niskan taakse...

"Kultaseni, haluaisitko sä olla mun omani?" Marcel kuiskasi käheästi heidän puettuaan vaatteet päälle.

"Haluatko sä tosiaan mun olevan?" Beatrix kysyi arkana vastakysymyksen.

"Sä tiedät, että haluan, mähän olen aivan päästä varpaisiin ihastunut suhun", mies virnisti ja painoi suudelman naisen huulille.

Beatrix heittäytyi mukaan suudelmaan ja miehen syleilyyn. Hän halusi olla miehen, vaikka häntä pelotti, että tämäkin mies osottautuisi täydeksi siaksi. Hän oli huumaantunut miehen tunnusta ja tuoksusta. Hän ei ollut kokenut tällaista huumaa lainkaan Seamusin kanssa, mikä sai hänet viimein vetäytymään irti ja vastaamaan.

"Mä haluan."

**

Treffeiltä kotiuduttuaan Beatrixin oli alettava kokata illallista. Cedrik tosin söi jo edellisen päivän tähteitä, sillä tämän pitäisi pian kiirehtiä partioon. Charlie ja Callie olivat hieman pakotettuina aloittaneet draamakerhossa.

"Mitäs te sanoisitte, jos äiti toisi tänne näytille erään miehen?"

"Äiti, hyi, pojat on ihan ällöjä!" Charlie sanoi hieman järkyttyneenä.

"Ei pojat oo ällöjä, pojat on mahtavia!" Cedrik väitti vastaan hieman loukkaantuneena.

"Kukaan ei ole ällö, Charlie, eikö tästä olla puhuttu", Beatrix sanoi tyttärelleen.

"No mut miks sä toisit miehen meidän nähtäväks? Ollaanhan me nähty miehiä, opettaja Frostham esimerkiksi on mies ja mä näen sen joka päivä koulussa."

"Nuija! Äitillä on uus poikaystävä!" Cedrik nauroi siskolleen ja hymyili sitten äidilleen. "Millainen se mies on?"

"Cedrik, ketään ei sanota myöskään nuijaksi. Se mies on vähän vanhempi kuin äiti, mutta oikein kunnollinen ja mukava, hauska ja te tulette varmasti hyvin toimeen", Beatrix kertoili ja sai kaksi lapsistaan nyökkäilemään hyväksyvästi. Vaikeimmalle kertominen oli vielä edessä...

**

Yllättäen sieltä astui kuvioihin uusi mies! Tää tuli mullekin ihan puskista, en tajua miten mun simit onnistuu hankkimaan itselleen suhteita toisiin simeihin näin helposti. :'D En tiedä onko se joku modi vai bugi vai mikä kun nää oli totaalisen rakastuneita pelkästä epäflirttailevasta esittelystä lähtien. Eipä siinä sitten, tervetuloa mukaan kuvioihin Marcel!