2. osa - Kolmoset?

Alex oli kutsunut Annien kotiin käymään. Mies väitti, että Annien oli pakko matkustaa kotiin viikonlopuksi, sillä hänellä oli erittäin tärkeää asiaa. Ja Annien piti pakata paras juhlamekkonsa mukaan ehdottomasti. Tämä saikin Annien arvelemaan mistä oli kyse, ja niinhän se olikin. Alex ei kauaa odotellut vaan ryntäsi kadulle kertomaan uutiset rutistettuaan siskoaan oikein kunnolla ensin tervehdykseksi.

Alex oli kosinut Tiffanya, ja kuten arvata saattoi, tämä oli suostunut. Annie ihmetteli, miksi häiden järjestämiseen oli mennyt näinkin kauan, mutta se selittyi seuraavalla uutisella.

Tiffany oli tehnyt raskaustestin jo kosintaa ennen, se oli ollut positiivinen ja tämä kaikki oli pidetty mahdollisimman kauan salassa kaikilta, sillä se ei ollut näkynyt Tiffanysta ennen kuin vasta aivan loppumetreillä. Mutta siltikään Tiffany ei ollut halunnut mennä naimisiin ennen kuin lapset olisivat syntyneet.

"Lapset? Puhut veli hyvä monikossa", Annie parkaisi ja jäi tuijottamaan veljeään kauhuissaan, olivatko nämä saaneet kaksoset? Miten hän ei ollut voinut tietää, että hänen veljensä oli saanut lapsia, monikossa! Alex nauroi ja kehotti Annieta seuraamaan perässään sisälle.

"Annie, tässä on Hilde! Sun veljentyttäresi", Alex esitteli ylpeänä heidän päästyään yläkertaan Annien vanhaan huoneeseen.

Tiffany seurasi perässä poikalapsen kanssa ja Annie hämmentyi pahasti.

"Tämä on Jonas", Tiffany esitteli.

"Ja kukas tämä on? Ootteko te ihan tosissaan saaneet kolmoset?" Annie nauroi ja kumartui nostamaan kikkaratukkaisen pojan lattialta.

"Se on Matthew, ja kyllä, tuli aika shokkina meillekin!" Alex sanoi ja laski kiukuttelevan Hilden lattialle. Annie syleili Matthewia ja katseli tämän kasvoja nähden selkeästi veljensä siellä, vaikka kaikki lapset olivatkin vaaleita. Tämä oli kyllä järkytys, yllättäen hänellä oli kolme veljenlasta ja hänen sydämensä pakahtui toivosta hankkia itsekin lapsia.

**

"Herätys, unikeko, on pääpäivä!" Alex huudahti siskolleen, joka oli joutunut nukkumaan sohvalla, sillä hänen vanha sänkynsä oli myyty eteenpäin, eikä muuta paikkaa unille ollut.

"Vielä viisi minuuttia", Annie mumisi ja raotti silmiään hieman.

"Ei käy, nyt on pistettävä töpinäksi!"

Häät olivat erittäin kauniit, talviset häät. Vieraita oli niukasti, sillä Alex ei sietänyt suurta osaa Tiffanyn vanhoista ystävistä. Tai sanotaanko poikaystävistä. Tiffanylla ei ollut monia naispuoleisia ystäviä, hän oli vain keskittynyt seurustelemaan ennen Alexin tapaamista. Annie ei voinut välillä ymmärtää sitä, kuinka yksinkertainen Tiffany oli, mutta oli silti onnellinen veljensä puolesta.

**

"Sä et voi vaan lähteä tollein kun mä olen töissä! Ja sitten vastailit tosi huonosti puhelimeen! Mä soitin sulle varmaan tuhat kertaa!" Camron oli erittäin huonolla tuulella, kun Annie saapui kotiin. Morgan kuunteli hieman kauhuissaan miehen purkausta, mutta yritti olla puuttumatta tilanteeseen. Hän oli viimeisen parin päivän aikana huomannut, että Camron oli sekavampi kuin hän mustasukkaisuutensa kanssa.

"Kenen kanssa sä pelehdit?" Camron sylkäisi suustaan ja sai Annien kauhistumaan.

"Miten sä voit kuvitella mitään tollasta?" Annie parkaisi ja yritti pidätellä kyyneliä. Miten mies olikin muuttunut aikuistuessaan tuollaiseksi. Ei teini-ikäinen Camron kohdellut häntä näin. Mitä oli tapahtunut?

"Mä tiedän, että sä petät mua!" Camron huusi.

"Mä en ikinä pettäis sua!" Annie huusi vastaan ja juoksi parvekkeelle piilottelemaan kyyneliään. Siinä kohtaa Morgan päätti puuttua parin riitaan. Hän ei pitänyt siitä ollenkaan, miten Camron kohteli hänen parasta ystäväänsä.

"Cam, mitä helvettiä? Se oli veljensä häissä ja sä luulet sen pelehtivän siellä, näithän sä ne kuvatkin Simstagramissa! Herää mies!" Morgan sihahti ja lähti ovi perässään paukahtaen töihin.

"Jätä mut rauhaan", Annie nyyhkäisi kun Camron asteli parvekkeelle pyytääkseen anteeksi. Morganin sanat ja Annien kyyneleet olivat saaneet hänet tajuamaan mitä oli mennyt sanomaan.

"Annie, rakas, anna mulle anteeksi! Mä en tiedä mikä muhun meni, nyt kun sä olet siinä, mä tunnen vaan iloa ja onnea, mutta kun sä olit poissa, mä en saanut mielestäni ajatusta, että sulla on joku toinen", Camron aneli naiselta anteeksiantoa. Häntä pelotti jopa itseään millaiseksi hän oli muuttunut.

"Ymmärräthän sä, että sä loukkasit tosi pahasti!"

"Anna olla viimeinen kerta, niin saat anteeksi. Mä en ole tietääkseni pettäjäluonnetta, joten sun on paras myös uskoa se! Ja sä teet viikon ajan mun tiskit!" Annie antoi palaa takaisin, kyyneleet olivat muuttuneet itsevarmuudeksi.

"Mä annan sulle anteeksi, ja nyt musta ois hyvä, jos me mentäis sopimaan tää makkariin, sillä mä kaipasin sua myös kun olin kotona käymässä", Annie virnisti ja he suorastaan juoksivat kilpaa yläkertaan. 

**

Morgan palasi kotiin töistä paljon myöhemmin ja sai hillittömän pahaenteisen naurukohtauksen rappukäytävässä. Hän oli saanut jälleen ylennyksen ja oli matkalla suorastaan rikollisneroksi!

**

Mun ei pitänyt tehdä näin suurta juttua Alexin häistä, mutta Annie kaipasi perhettään kovasti ja sitten sain huomata, että Alex ja Tiffany olivat saaneet kolmoset! Luojan kiitos en päättänyt pelata heillä. :D Mitäs mietteitä tämä osa herätti?