torstai 14. marraskuuta 2019

8. osa - Kasvua ja rakkautta



Annie ei ollut turhaan huolissaan Benjin reaktiosta vauvaan. Poika järjesti kauhean raivokohtauksen viimein tavatessaan pikkusiskonsa, polki jalkaansa maahan ja kaikkea.
"Äläs nyt, kunhan se vähän kasvaa niin siitä tulee sun paras kaveri", Annie sanoi lempeästi Benjille ja nosti tämän syliinsä kantaakseen sänkyyn. Taapero oli selvästi todella väsynyt kun käyttäytyi noin. Se ei ollut tavanomaista Benjille, mutta uhma-ikä painoi hieman päälle.


Annie päätti lukea Benjille iltasaduksi kirjan pikku-Dinosta, joka sai pikkusisaruksen. Ehkä tämän esimerkillisen kirjan avulla poika hyväksyisi Beatrixin helpommin. Kirjan loputtua Annie nosti katseensa Benjiin, joka ei ollut nukahtanut ihme kyllä sadun aikana.
"Mikti ten piti tulla tänne?" poika kysyi haukotellen. Annie hämmentyi hieman pojan sanoista, eikä ollut aivan varma mitä vastaisi.
"Koska... Koska äiti rakastaa teitä molempia, niin siksi Beatrixin täytyy olla täällä", Annie sanoi lopulta ja poika kurtisti kulmiaan vastaukselle.
"Mikti tun pitää lakattaa titä?"
"Koska se on äidin lapsi, ihan niin kuin sinäkin."
"Tyhmää", poika mumisi vielä viimeiseksi ja nukahti lopulta.

**



Annie kutsuttiin Alexin kolmosten ja Fredrikin syntymäpäiville. Juhlat olivat oikein onnistuneet, vaikkakin pienet vain perheen parissa. Annie jätti lapset Morganin hoiviin, sillä hän ei millään jaksanut raapottaa pitkää matkaa kahta pikkulasta edestakaisin saman päivän aikana.


Hilde kasvoi kovin kauniiksi tyttölapseksi. Hän tuli eniten lapsista äitiinsä ja oli hieman herkkähermoinen kaiken suhteen. Annie pyöritteli päätään lapsen käytökselle, tämä oli kasvatettu hieman liian löperösti, mutta se oli odotettavissakin Alexin ja Tiffanyn kohdalla.


Matthew tuli eniten isoäitiinsä ja jakoi tämän rakkauden ruokaan vähän liiankin innokkaasti.


Jonas tuli taas isäänsä ja oli hieman synkkämielinen luonteeltaan kasvettuaan lapseksi. Annie piti ehkä eniten Jonaksesta, vaikkei tädit saisikaan valita suosikkeja. Jokin tässä suloisessa melankolisessa lapsessa vetosi hänen tunteisiinsa.

**



Kotimatkalla Annie poikkesi Morganin luona tapaamassa tämän tyttären ja kummilapsensa ensikertaa. Pieni Nora Scott oli hurmaava tapaus vauvanakin ja Annie leperteli tytölle niin, että meinasi myöhästyä kotiin lähtevästä junasta.

**


Morganin luona käydessään Annie oli punapään painostuksesta ladannut puhelimeensa Simderin, deittisovelluksen, sillä hänen parhaan ystävänsä mukaan oli jo aika tavata uusi mies. Annie oli jutellut muutaman miehen kanssa sovelluksella, mutta viimein hän meni tapaamaan eniten häntä kiinnostunutta miestä ravintolaan Windenburgissa.
"Hauska tavata viimein, saanen vielä esitellä itseni Roman Houts", mies sanoi ensi töikseen ja halasi pikaisesti Annieta.
"Ilo on kokonaan minun puolellani, minä olen tosiaan Annie. Annie Oliver."


Juttu lähti käyntiin yhtä hyvin kuin sovelluksessakin ja he rupattelivat ja flirttailivat koko treffien ajan syventyneenä vain toisiinsa. Roman lupasi soitella pian Annielle, jotta he sopisivat uudet treffit. Annie oli innoissaan ja tyytyväinen. Tämä mies oli aivan toisenlainen kuin hänen lastensa isä, ja oli myöskin kokenut mustasukkaisuutta edellisessä suhteessaan.

**


Aika vain jatkoi vierimistään ja niin tuli Beatrixin syntymäpäivien aika. Asiaa juhlistettiin vain ydinperheen kesken ja Beatrixesta kasvoi äärettömän suloinen taapero. Hän peri äitinsä silmät ja isänsä hiukset, mistä Annie oli todella tyytyväinen, hän oli pelännyt, ettei kumpikaan hänen lapsistaan saisi hänen vihreitä silmiään.


Ensi askeleet otettiin hieman haparoiden, mutta äitinsä kannustuksella suunpielet kääntyivät hymyyn, kun kaatumista ei tapahtunutkaan. Beatrix oli luonteeltaan aivan erilainen kuin hupsu veljensä. Hän oli suorastaan oikea hurmuri ja Annie katsoi tytärtään tietäen, että tämä särkisi vielä monia sydämiä kunhan kasvaisi.


Isoveljen rooliin tykästynyt Benji rutisti siskoaan niin kovasti, että tämä nousi suorastaan irti maasta. Poika oli niin iloinen siskon kasvusta, sillä viimein hänellä olisi leikkikaveri kotona. Vaikkakaan Benjin syntymäpäiviin ei ollut kuin ihan hetki vain aikaa.

**


Roman piti lupauksensa ja soitti Annielle pian, he olivat viestitelleet kyllä joka päivä paljon, mutta mies halusi hoitaa treffipyynnöt soittamalla, kuten oli luvannutkin. He sopivat näkevänsä San Myshunon puistossa vielä samana päivänä. Roman veti Annien heti tiukkaan syleilyyn nähdessään tämän ja juttu lähti etenemään siitä romanttisin vivahtein samoin kuin edelliselläkin kerralla. He tulivat niin loistavasti juttuun, että Annie mietti tosissaan miehen esittelemistä lapsilleenkin pian. Vaikka nämä olivatkin vasta toiset treffit.


He vaihtoivat ensisuudelmansa saman päivän aikana, josta rohkaistuneena Roman kysyi, haluaisiko Annie kenties seurustella hänen kanssaan. Ja kyllähän Annie halusi. Kotiin palatessaan nainen oli kuin teini-tyttö jälleen, aivan korviaan myöten rakastunut.

**


Pian koitti myöskin tosiaan ne Benjin synttärit. Paikalle oli kutsuttu vain Morgan, joka auttoi poikaa puhaltamaan kynttilät. Benji hihkui riemuissaan äitinsä torven töräyttelyille, eikä meinannut keskittyä ollenkaan puhaltamiseen, mutta lopulta Morganin avustuksella kynttilät saatiin sammuksiin.


Benjistä kasvoi komea miehenalku. Hän oli edelleen todella hilpeä luonne, aivan kuin taaperonakin. Heti vanhettuaan hän aloitti vitsailun.
"Äiti hei, kohta sä jäät jo eläkkeelle, kun mäkin olen jo näin iso!"
"No ehkei nyt kumminkaan, Benji", Annie sanoi, vaikka hänellä kyllä oli tunteet pinnassa nähdessään esikoisensa valmiina aloittamaan jo koulutiensä. Morgan nauroi raikuvasti Benjin letkautukselle ja toivotti lähteissään hyviä eläkepäiviä Annielle.



Benjin huone sisustettiin hänen toiveidensa mukaan. Hänestä oli tullut kova Henry Puffer -fani, ja syntymäpäivä lahjaksi poika sai äidiltään ja kummitädiltään kaikki sarjan kirjat. Hän selaili kirjoja onnessaan ja odotti malttamattomana yhteisiä lukuhetkiä äitinsä kanssa.

**

Annie on viimein löytänyt itselleen aikaa, jotta saattoi käydä treffeillä Romanin kanssa. Mitäs mieltä olette miehestä? Hän vaikuttaa itsestäni kovin kunnolliselta ja tunnolliselta mieheltä, joka on vakavissaan Annien kanssa. Ja Annie nyt on Annie, suuna päänä rakkauden perässä... :D

tiistai 12. marraskuuta 2019

7. osa - Yllätysvauva


Kaikessa hiljaisuudessa Annielle oli selvinnyt syy huonovointisuuteen. Hän odotti toista lasta Camronille. Hän oli hämmentynyt, sillä samaan aikaan hän tunsi suunnatonta onnea, mutta myös kamalaa pelkoa. Hän ei halunnut Camronin saavan ainakaan ihan heti tietää lapsesta. Miehestä ei ollut kuulunut mitään tämän pois lähdettyä, eikä Annie tiennyt edes, missä tämä asui nykyään. Morgankaan ei ollut kuullut mitään miehestä, mikä ei kyllä sinällään yllättänyt, sillä niiden kahden välit olivat jo aikaa sitten menneet huonoiksi.


Arki Annien ja Benjin elämässä rullasi rauhallisesti. He opettelivat kovasti uusia taitoja ja sanoja, nyt Benji osasi puhua jo suhteellisen selkeästi. Myös pottailu alkoi sujua ja kävelykään ei ollut enää aivan yhtä horjuvaista.
"Mikä tämä on, Benji?"
"Te on puuu!" poika huudahti innoissaan tunnistettuaan mitä kuva esitti.


Anniella oli myös aikaa rakkaalle työlleen ja harrastukselleen, tai pitäisikö sanoa elämäntavalleen. Hän maalasi kun Benji nukkui päiväunia tai leikki keskittyneesti yksinänsä. Laskujen maksamisesta yksin huolehtiminen samalla kun piti pyöritti pikkulapsi arkea ei ollut helppoa, mutta kaiken sen vaivan arvoista.

**


Annie oli juuri lukemassa Benjille kirjaa traktoreista, kun hän pomppasi yllättyneenä seisomaan. Hänen lapsivetensä! Samassa hänelle iski kova supistus ja hän joutui puhaltelemaan ilmaa keuhkoistaan. Aika oli mennyt niin äkkiä, juurihan hän oli vasta saanut tietää raskaudestaan, ja nyt tämä jo päätti tulla maailmaan!


Annie soitti ensimmäisenä Morganille, joka lupasi tulla kannustamaan Annieta synnytykseen. Sairaalan pihalla Annie unohti hetkeksi omat tuskansa ja tunnusteli Morganin kasvanutta vatsaa. Hän oli innoissaan, että pian hän olisi myöskin kummitäti äitiyden ohella. Annie oli suunnattoman onnellinen, että Morgan oli viimein asettunut aloilleen ja löytänyt itselleen sellaisen miehen kuin Keegan.


Annie ei tälläkään kertaa kiinnittänyt huomiota lääkärin nimeen, sillä jännitys ja kivut veivät hänen ajatuksensa aivan muualle. Lääkäri oli sama kuin edelliselläkin kerralla, mutta hän oli oppinut käsittelemään työkaluaan paljon paremmin.


Eikä aikaakaan kun maailmaan oli syntynyt uusi sim. Annie katseli pientä tytärtään hetken vain hiljaa ihastellen ennen kuin uskaltautui nostamaan vauvan käsivarsilleen.


"Beatrix Anne Oliver, tervetuloa perheeseen", Annie leperteli pienokaiselle ja suukotti tämän otsaa hellästi. Tyttö huusi hetken ennen kuin hiljeni vain katselemaan äitiään. Tämä hetki on täydellinen, Annie ajatteli ja tunsi sydämensä jättävän lyönnin väliin pelkästä onnen sykähdyksestä.

**


Beatrixille oli sisustettu jo valmiiksi huone odottamaan, Annie oli halunnut käyttää paljon pinkkiä, sillä hän piti tytärtään täydellisenä prinsessana, ainakin näin vauva iässä, kun hän saisi vielä päättää. Tyttö saisi isompana sisustaa huoneensa itse, aivan kuin Benjikin kasvettuaan lapseksi.


Morgan oli napannut ystävänsä vastasyntyneen mukaansa ja käskenyt Annien mennä laittamaan itselleen uudet hiukset ja shoppailemaan uudet vaatteet. Annie teki niin kuin käskettiin ja tunsi itsensä kotiin palatessaan hurjan tyytyväiseksi kaikkeen. Hän oli ottanut kaksi uutta lävistystäkin ja nautti siitä, miltä näytti peiliin katsoessaan.


Beatrixin syötettyään hän kävi katsomassa Benjiä huoneessaan, tämä ei ollut vielä tavannut uutta siskoaan ja Annie oli hieman huolissaan tämän reaktiosta.Vaikka Benji oli iloisesti jutellut vauvalle hänen vatsassaan ja antanut märkiä pusuja sille, tämä voisi muuttaa mieltään vielä kun vauva oikeasti olisi paikalla.


Benjin keskittyessä palikkaleikkiin Annie meni tekemään ruokaa ja huokaisi tyytyväisenä. Edessä oleva kahden pienen lapsen yksinhuoltaminen ei pelottanut, Annie tiesi selviytyvänsä.

**

Saakohan Camron ikinä tietää tyttärestään? Mulla on tällä hetkellä pelissä sekä Benji että Beatrix teineinä jo niin tiedän aika pitkälle miten tämä etenee niin on vaikea olla paljastamatta mitään. :D

maanantai 11. marraskuuta 2019

6. osa - Morganin matkassa


Morgan saapui Annien ovelle hetimmiten. Annie oli soittanut hänelle itkunsekaisen puhelun, jossa oli sopertanut kaikenlaista. Huolestuneena ystävänä Morgan oli lähtenyt kotoaan heti saatuaan Annien rauhoittumaan sen verran, että sai tälle kerrottua tulostaan niin, että nainen jopa ymmärsi hänen sanansa.


"Kiitos, että tulit", Annie huudahti ja heittäytyi Morganin kaulaan.
"Totta kai mä tulin", punapää sanoi rauhallisesti ja puristi parasta ystäväänsä tiukasti.


"Mä en tiedä mitä mä tekisin, tää kaikki on ihan kamalaa", Annie parkui ja veti väristen henkeä.
"Kyllä se siitä, sun täytyy vaan keskittyä nyt Benjiin", Morgan sanoi järkevästi.


"Sä olet vahva, itsenäinen nainen, sä pärjäät kyllä. Se jätkä ei ollu sun arvoinen missään vaiheessa, vaikka oli siitä hyötyäkin, sulla meinaan on maailman ihanin kakara tuolla omassa huoneessaan leikkimässä sen ansiosta", Morgan yritti piristää ystäväänsä ja saikin hymyn tämän huulille, "nyt sä menet vähäksi aikaa sänkyyn lepäämään ja mä hoidan sillä aikaa Benjiä!"
"Kiitos", Annie sanoi koruttomasti ja lähti mieli maassa makuuhuoneeseensa.


Benji töpötti pienin taaperoaskelin samalla hetkellä ulos huoneestaan ja riemastui nähdessään kummitätinsä.
"Lei-lei!" poika jokelsi ja sai Morganin kaappaamaan itsensä leikkiin samantien.
"Täältä tulee hurja Mor-täti ja kaappaa sut!" nainen huudahti napatessaan Benjin käsivarsilleen. 


"Näin niitä pieniä Benji-poikia heitellään!" Morgan sanoi ja vaaleatukkainen poika vain nauroi.
"Huiii!" Benji kiljui riemuissaan.


"No niin, nyt on leikitty, nyt on aika syödä. Nam nam, hyvää sosetta", Morgan nauroi ja laski Benjin syöttötuoliin. Poika rupesi heti syömään innoissaan samalla höpöttäen jotain, mistä Morgan tuskin paljoa otti selvää. Poika alkoi oppia joitain sanoja, mutta kokonaiset lauseet olivat vielä kaukana.




Ennen lähtöään Morgan muisti vielä kaivaa laukustaan lahjapaketin Benjille.
"Hyvää synttäriä näin myöhässä!" hän sanoi iloisesti pojalle ja ojensi paketin hämmästyneelle kummipojalleen.
"Benji", poika sanoi ihmeissään.
"Niin, se on Benjille", Morgan sanoi ja auttoi poikaa avaamaan paketin, jonka sisältä paljastui keltainen kumiankka.
"Lakati Mol", Benji sanoi ja antoi kummitädilleen pitkän halauksen ennen kuin viiletti leikkimään uudella lelullaan.
"Tarkottiko toi, että se rakastaa Mor-tätiä?" Morgan kysyi Annielta, joka hymyili nyt tyynenä keittiönpöydän ääressä.
"Tarkoitti se", nainen vastasi, "kiitos tästä päivästä, Mor."
"Eipä mitään, ilo oli kokonaan mun puolella!"

**


Illalla Morgan kutsui lasilliselle viiniä miehen, jonka kanssa oli käynyt nyt muutamilla treffeillä. He joivat kaikessa rauhassa lasillisiaan ja nainen kertoili päivästään Benjin kanssa. Keegan ymmärsi hyvin naisen rakkauden kummipoikaansa kohtaan, olihan hänellä itselläänkin lapsi.


Keegan ei voinut olla hymyilemättä leveästi katsellessaan naista vierellään. Morgan oli hänen unelmiensa nainen, hän oli siitä varma. Hänellä oli käynyt kerran huonosti parisuhteen kanssa, mutta häntä se ei häirinnyt. Hän oli kasvattanut upean pojan yksin, vaikka hän olikin joutunut luopumaan elämästään varjoisilla kujilla. Morganiin hän oli tutustunut juuri näissä hämäräpuuhissa, ja siksi naisen kanssa olikin niin helppo olla, tämä ymmärsi.


Illan mittaan Morgan ja Keegan siirtyivät lounge baarin pihalla olevaan poreammeeseen. He kuiskuttelivat hempeyksiä toistensa korviin, hetki hetkeltä tunteiden kuumetessa.


Morgan vetäisi Keeganin syvään suudelmaan, josta kumpikaan ei halunnut irrottautua.


Eikä aikaakaan kun...


Pelehtimisen jälkeen Keegan viimein uskaltautui kysymään, tahtoisiko Morgan seurustella hänen kanssaan ja vastaus oli ehdottoman myöntävä. He kiljahtelivat kuin teini-ikäiset innostuksesta sovittuaan nyt virallisesti tapailevansa. Sitten Keeganin oli pakko lähteä takaisin Oasis Springsiin vapauttamaan lastenhoitaja.

**


Toinen suuri merkkipaalu Keeganin ja Morganin suhteessa oli, kun he sitoutuivat toistensa rikoskumppaneiksi. Se oli molemmille hyvin tärkeä sopimus, jota he kunnioittivat.


Paha-enteinen nauru täytti rappukäytävän sopimuksen päätteeksi.


Morgan onnistui rusauttamaan selkänsä nauraessaan, joten Keegan tarjoutui hieromaan sitä pikaisesti, mikä sai jälleen kerran tunteet kuumenemaan ja...


.. ehkäisykin pääsi unohtumaan.

**


Eipä aikaakaan kun Morgan ja Keegan päättivät ottaa vielä yhden askeleen elämissään eteen päin. Ei sillä, että kummallakaan olisi ollut kiire mihinkään, mutta he vain eivät halunneet viettää päivääkään erossa (ei kuitenkaan samanlaisella sairaalla tavalla kuin Camron), joten he päättivät muuttaa yhteen ja samalla kertaa pistettiin talo remonttiin, sillä lisää tilaa tarvittaisiin jossain kohtaa.


Zane oli hyvätapainen nuori mies, joka oli ottanut Morganin uudeksi äitihahmokseen jo muutaman näkemisen jälkeen. Morgan aikoi adoptoida pojan huollettavakseen jossain kohtaa, mutta siihen paperisotaan ei ollut ollut vielä aikaa.

**


Se ehkäisyn unohtaminen johti siihen, että pahoinvoituaan muutaman päivän, Morgan teki raskaustestin, joka näytti positiivista. Hänen mielensä oli tyynen rauhallinen ja iloinen. Keegan ja hän olivat vain ohimennen keskustelleet siihen mennessä lapsista, mutta Morgan tiesi miehen iloitsevan pikkuisesta tulokkaasta.


"Rakas, sä et ikinä arvaa!" Morgan aloitti uutisten kerronnan.


"Mä olen raskaana!" hän huudahti miehelle, joka järkyttyi selkeästi.


"Eikö ole ihanaa?!" Morgan hihkui miehen vielä kootessa itseään.


"Kyllä, rakas, se on ihanaa", Keegan sanoi lopulta autuas hymy huulillaan.

**

Tässä oli vähän pikavauhtiin kerrottuna Morganin elämästä. Tämän jälkeen en tiedä, teenkö enää osia Morganista vai keskitynkö vain Annien ja tämän perheen seikkailuihin. Tähän tuli hirveen vähän jotenkin tekstiä, mutta kuvia taitaakin olla senkin edestä. Jotenkin ei nyt vaan irronnut, mutta halusin tämän osan alta pois. :D Näitä osia tulee nyt ihan tappotahtiin, mulla on nyt 10. osakin jo valmiina odottamassa ja haluan vaan päästä seikkailemaan tässä tarinassa seuraavalla sukupolvella!